Etäkoulutus: Mikä nuoria ahdistaa korona-aikana?
Etäkoulutus: Mikä nuoria ahdistaa korona-aikana?
Lapin ammattikorkeakoulun organisoiman kevään 2021 kolmiosaisen koulutus- ja keskustelutilaisuuksien sarjan toinen tilaisuus järjestettiin tiistaina 16.2. Etäyhteyksin toteutettua webinaaria luotsasivat lehtorit Merja Hjulberg, Anne Puro, Johanna Majala sekä Pipsa Vilén. Aiheena oli erittäin ajankohtainen kysymys: Mikä nuoria ahdistaa korona-aikana?
Hyvänä pohjustuksena aiheelle tilaisuuden aloitti lehtori Anne Puro tiiviillä ja informatiivisella luennolla nuorten ahdistuneisuushäiriöistä. Kuulijoille kerrottiin ahdistuksesta tunnetilana, millaisia tuntemuksia se voi aiheuttaa sekä listattiin lyhyesti yleisimpiä ahdistuneisuushäiriöitä. Puro kertoi nuorten kohdalla usein olevan kyse yleisestä ahdistuneisuushäiriöstä, johon liittyy muun muassa pitkittynyttä huolestuneisuutta asioista, joita ei aina osata edes täysin sanoittaa tai tunnistaa.
Luennolla käytiin läpi myös sitä, kuinka erilaiset ahdistuneisuushäiriöt voivat ilmetä sekä kehollisena että psyykkisenä oireiluna ja kuinka tytöt ovat alttiimpia ahdistuneisuushäiriöihin kuin pojat. Lisäksi todettiin, että usein henkilöllä voi olla erilaisia ahdistuneisuushäiriöitä sekä muita mielenterveyden ongelmia samanaikaisesti. Esimerkiksi masennusta sairastavilla nuorilla samanaikaiset ahdistuneisuushäiriöt ovat melko yleisiä.
Nuorten auttamiseksi ahdistuksen tuntemusten kanssa selviämiseksi Puro peräänkuulutti kohtaamisen ja kuuntelemisen merkitystä. Hän myös toivoi aikuisten sanallisesti suhteuttavan nuoren tuntemia tunteita yhteisissä keskusteluhetkissä, sillä ahdistusta tuntevat aika ajoin kaikki sen ollessa osa normaalia elämää. Nuorten olisi siis hyvä saada ymmärrystä siitä, että ohimenevä ahdistus ei ole epänormaalia vaan itseasiassa täysin luonnollista.
Tilaisuus jatkui lehtoreiden Merja Hjulbergin ja Johanna Majalan esityksellä, jonka he olivat koostaneet Lapin ammattikorkeakoulun toukokuussa 2020 tekemän kyselyn tuloksista koskien sitä, kuinka nuoret olivat kokeneet korona-ajan. Kyselyssä oli kartoitettu koronan vaikutusta nuorten elämään hyvin kokonaisvaltaisesti niin koulun, opiskelun, vapaa-ajan, harrastusten, ystävyyssuhteiden kuin mielialaankin vaikuttamisen näkökulmasta. Kahden viikon ajan avoinna olleeseen kyselyyn oli saatu 107 vastausta, joista suurin osa oli toisen asteen opiskelijoilta lukiosta sekä ammattikoulusta.
Tuloksista kävi ilmi, että suurin vaikutus koronalla oli nuorten mielestä ollut opiskeluun. Jopa lähes 61 % vastanneista oli kertonut opiskelun olleen haastavaa ja reilu 51 % ilmoitti, että olisi opiskellut mieluummin koululla. 46 vastaajan mukaan opinnot eivät olleet sujuneet suunnitellun mukaan, mutta toisaalta vastaajista hieman reilu 30 % ilmoitti opiskelun sujuneen hyvin. Huomion arvoista oli myös se, että 18 vastaajaa oli kertonut opiskelun sujuneen etänä paremmin kuin koulussa. Eli vaikka koronan vaikutus oli suurella osalla tuntunut opinnoissa negatiivisena, oli joukossa myös niitä, joille tilanne sopi paremmin kuin normaaliopetus.
Vapaa-ajan osalta tulokset kertoivat nuorten kokeneen koronan vaikuttaneen siihen ainakin jollain tavalla. Ikävää oli, että joukossa oli kourallinen vastaajia, jotka olivat kertoneet päihteiden käytön lisääntyneen korona-aikana. Lähes puolet vastaajista ilmoittivat harrastustensa olleen tauolla koronan vuoksi ja viidesosalla harrastukset olivat vähentyneet. Tulosten mukaan vastaajien joukossa oli harmillisesti nuoria, jotka eivät olleet löytäneet koronan aikana uusia harrastuksia sekä nuoria, jotka eivät harrastaneet mitään. Positiivista oli kuitenkin, että tuloksista ilmeni ettei korona ollut vaikuttanut joidenkin nuorten harrastuksiin millään tavalla.
Kyselyssä oli kartoitettu myös koronan vaikutusta sosiaalisiin suhteisiin ja psyykkiseen hyvinvointiin. Yli puolet kertoi yhdessäolon perheen kesken lisääntyneen, joka koettiin pääsääntöisesti hyvänä asiana.
Ystävyyssuhteisiin korona oli vaikuttanut suurimmalla osalla vähentäen ystävien näkemistä ja osalla estäen sen kokonaan. Erittäin huolestuttava tulos oli, että jopa 30 % vastaajista koki olleensa eristäytynyt kotiinsa. Psyykkisen hyvinvoinnin osalta tulokset kertoivat karua kieltä, sillä lähes puolet vastaajista ilmoitti tunteneensa korona-aikana yksinäisyyttä, pahan olon ja mielen tuntemuksia sekä masentuneisuutta. Valopilkkuna joukossa oli onneksi myös nuoria, joiden mukaan korona ei ollut vaikuttanut mielialaan.
Kyselyn tuloksille saatiin vahvistusta osallistujien puheenvuoroista, kun nuorten parissa työskentelevät henkilöt kertoivat suurimpien haasteiden nuorten mielestä liittyvän juuri kouluun ja opintoihin. Esiin nousi myös koronan vaikutus tulevaisuuden suunnitteluun opintojen muodossa, kun nuoret olivat pohtineet kannattaako tällaisena aikana edes aloittaa opiskelua. Toisaalta esiin nousi kyselyn tulostenkin osoittama seikka siitä, että osa koki kotona opiskelun hyvänä ja itselleen sopivana asiana.
Yleistä pohdintaa nostattivat pintaan huolestuneet puheenvuorot siitä, millaisen jäljen korona tuleekaan jättämään nuorisoomme ja heidän kokonaisvaltaiseen hyvinvointiinsa. Huolestuneita oltiin myös ammattilaisten jaksamisesta alati vaihtuvista rajoituksista ja pakonsanelemasta tarpeesta kehittää nopeasti nuoria palvelevaa uudenmuotoista toimintaa. Yleisesti pohdittiin myös, kuinka nuoria voisi tukea negatiivisten tunteiden käsittelyssä ainaisen tsemppaamisen sijaan. Mikä olisi se aika ja paikka, missä nuoren voisi kohdata aidosti ja kiireettä antaen nuorelle tilan ja mahdollisuuden puhua vapaasti?
Koulutustilaisuuden päätteeksi lehtori Pipsa Vilén esitti vielä kokoamansa "päivän kuvan", missä hän nosti esiin nuorten elämään ja koronaan liittyviä poimintoja muun muassa lehtien palstoilta. Vilén luki vanhempien koskettavan hätähuudon Helsingin Sanomien mielipidepalstalta, missä käsiteltiin vaikeutta saada apua nuoren mielenterveysongelmiin sekä psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseen. Osaltaan samaa tarinaa puhui vielä Vilénin esiin nostama poiminto siitä, kuinka Sekasin-chattiin oli viime vuonna tullut 170 000 yhteydenottoa, joista vain viidesosaan oli kyetty vastaamaan.
Ahdistavista asioista puhuminen voi usein olla ahdistavaa ja joskus esitellyn kaltaiset tulokset saattavat masentaa niiden kuulijaakin. Siksi onkin hyvä muistaa, että Lapin ammattikorkeakoulun nuorille teettämässä kyselyssä kävi ilmi myös korona-ajan positiivisia vaikutuksia. Näitä olivat nuorten mielestä esimerkiksi se, että aamulla on saanut nukkua pidempään, on ollut enemmän aikaa perheen kanssa, mahdollisuuksia tehdä muutakin sekä löytynyt arvostus pieniä asioita kohtaan. Hienoja, valoisia oivalluksia synkkien aikojen keskellä!
Kirjoittanut Sini Ruohonen osana harjoittelua Yhtymäpinnassa nuori -hankkeessa